Betty on se ensimmäinen minun toiveideni ja kriteerieni mukaan hankittu koira. Jos olisin täysin saanut itse päättää olisin hankinut ison koiran, mutta koska äidiltä tuli yksi kriteeri että koiran täytyy olla pieni, päädyin kääpiöpinseriin. Enkä ole valintaani katunut.
Alkukeväästä 2012 äiti tuli luokseni ja kertoi että hänen työkaverilleen on tulossa pentuja ja mahdollisesti syntyvä narttupentu etsisi sijoituskotia. Olin nähnyt pentueen isän ja kun todella tajusin yhdistelmän, ei päätöstä tarvinnut edes miettiä. Niin alkoi kuumeinen odotus ja kasvattajan nurkissa ravaaminen.
Kesällä odotus päättyi ja unelmani kävivät toteen. Sain kaiken mitä odotin ja vielä paljon enemmän. Sain koiran joka ei pelkästään saanut paikkaa sydämmessäni vaan ryösti sen kokonaan. Sain maailman parhaan koiran.
Betty on ollut ovi koiraharrastusten maailmaan. Sen kanssa on kokeiltu ja harrastettu niin agilityä, tokoa, vetoa kuin jäljestämistäkin. Tuo pieni mutta pippurinen pinseri on avannut minulle ihan uuden maailman. Vaikka kyseessä ei olekaan mikään harrastustykki, on se minulle silti maailman upein tokohiiri ja mestariopettaja. Kun käsissä on koira joka ei anna mitään ilmaiseksi, mutta on aina täysillä mukana on harrastaminen ihan älyttömän hauskaa ja antoisaa.
.jpg)
.JPG)
Tällä hetkellä Betty viettää mammalomaa pienen pienen prinsessan kanssa kasvattajalla. Jonka jälkeen se vihdoin on myös paperilla minun koirani. Olen kuitenkin enemmän kuin iloinen siitä että kasvattaja halusi käsiini luottaa tämän upean eläimen ja että sain olla todistamassa yhtä erittäin onnistunutta ja toimivaa sijoitussopimusta. Opin kasvattajalta paljon koirista, kasvatuksesta ja ylipäätänsä elämästä koirien kanssa. Sen lisäksi että sain upean koiran, sain siis myös paljon enemmän.
Tulevaisuus minihiiren kanssa näyttää valoisalta ja sisältää paljon suunnitelmia. Rajattomasti hauskanpitoa ja ehkä muutamat kisatki joskus. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo ja mennään sen mukaan. ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti