Mitä tehdä kun mikään ei mee niinkun suunniteltiin?

Oon viettänyt ihan liikaa unettomia öitä.. Miettinyt pääni puhki ja suurinpiirtein vääntänyt itkua. Mä en vaan tiedä mitä mun pitäisi tehdä. Mikä on oikein.. Mikä on oikein ja kenelle?

Puhe siis Mersusta. Se on nyt ollut reilu kuukauden verran käytännössä pelkästään kotikoirana. Rallya ollaan tehty vähän, mutta kun tuntuu ettei toi koirakaan saa siitä mitään irti. Mä en osaa asennoitua siihen niinkun muihin "vakavempiin" harrastuksiin. Mä en saa omaa asennetta rally-tokoillessa siihen jamaan että saisin koirankin tekeen töitä mun kanssa. Nyt se lähinnä hengailee mukana, mutta mitä muutakaan se voi kun ohjaajan asenne ei oo yhtään sen parempi.

Muita lajeja en uskalla tehdä oikeastaan ollenkaan. Jäljellä toi jumiutuu, viestillä jumiutuu.. Vetohommia en uskalla edes kokeilla. Tokossa isoin ongelma on ohjaajan pää. Mä en vaan osaa olla ajattelematta ton oireilua. Se ei oireile enää yhtä aggressiivisesti. Saattaa olla viikko kun kaikki maahanmenot on siistejä, just niinkun on opetettu. Mutta sitten on päiviä kun se oireelee ja pahasti. Koirasta oikein huokuu kuinka se ei ole kunnossa, kuinka se ei yksinkertaisesti pysty. Näissä tilanteissa ohjaajalle sitten iskee jäätävä syyllisyys. Olisinko mä omalla toiminnallani voinut välttää tän?

Mä en vaan tiedä mitä mun sitten pitäis tehdä.. Koiralta alkaa pikkuhiljaa hajota pää. Se on tottunut tekemään asioita, treenaamaan, oppimaan uutta... Parhaani mukaan koitetaan opetella uusia temppuja ja lenkitän koirat eriaikaan, jotta Mersu saisi omaa yksilöllistä aikaa. Silti koirasta huomaa että jokin pilke sen silmäkulmasta on kadonnut.. 

Yritän ajatella asiaa koiran näkökulmasta, mutta palaan aina siihen ongelmaan että koko oireilu on loppujen lopuksi yksi iso mysteeri. Joo koiralla on heikko etuosa, mutta onko siellä jotain muutakin. Mä en tiedä, mutta sen mä tiedän että lisää tutkitaan, heti kun vaan saan päähäni mistä lähteä liikkeelle. 

Mä tiedän että näin ei voi jatkua pitkään. Luultavasti viimeistään syksyllä kun jatkan koulua ja Mersun saama yksilöllinen aika ja tekeminen vähenee, se flippaa totaalisesti. Jos ei niin tuskin se ainakaan parempaan päin menee kun näinkin lyhyessä ajassa toi muutos on huomattava. Oon nyt pyöritellyt päässäni muutamia vaihtoehtoja tulevaisuuden suhteen, mutta en silti todellakaan tiedä mitä mä ton koiran kanssa teen. Voisko tälläset päätökset ulkoistaa jotenkin..

Ruoka-aika

Multa pyydettiin ruokintapostausta jo ajat sitten. Jotenkin se on vaan aina jäänyt ja jäänyt. Toisaalta kyllä ihan hyvä. Nyt vasta kun rupeaa noiden otusten ruokavalio näyttämään siltä miltä pitääkin. Pahoittelut jo etukäteen kännykkälaatuisista kuvista mutta oma kamera on Tampereella enkä nyt tähän hätään saa kameraa keneltäkään lainaan.

Mennään kuitenkin asiaan. Lyhyesti sanottuna jos joku kysyy sanon että meillä syödään 50/50 mallilla. Puolet nappulaa ja puolet lihoja. Raakaluita satunnaisesti hammashoitoon. Todellisuudessa meillä kuitenkin saattaa tulla kausia kun syödään pelkkää nappulaa ja muutenkin suhteet muuttuvat jonkin verran aina tuotteiden saatavuuden ja muiden asioiden mukaan.

Lihoissa meillä painotetaan vaaleita lihoja (kana ja kalkkuna), dallujen virtsakivialttiuden takia. Dalmatiankoriat kun sairastuvat herkästi liiasta puriinimäärästä johtuviin virtsakiviin. Syötetään siispä pääasiassa vähäpuriinisia lihoja. Punaistakin lihaa syödään mutta vähemmän ja tarkoitus olisi jos vaan omistaja saa itseään niskasta kiinni niin ruveta kypsentämään nämä enemmän puriinia sisältävät lihat sulavuuden parantamiseksi. Sisäelimet on totaalibannissa sydämiä lukuunottamatta. Mikäli siis nappulaa tulee jonain päivinä suhteessa lihaan todella vähän on tarvittavat vitamiinit annettava purkista. 

Ruoka annetaan normipäivinä Mersulle kahdesti päivässä, Bettylle kerran. Aamulla pilkullinen saa n.2dl nappulaa, jona meillä toimii tällä hetkellä molemmilla koirilla Brit Caren Ativity Lamb&Rice. Juuri ennen tarjoilua ruokakippoon kaadetaan  myös 4dl FitDogin Energy & Rehydratejuomaa. Tämä suurimmalti osin sen takia että lisäämällä nesteytystä pystymme osittain ehkäisemään virtsakiviä. Aluksi lisäsin ruokaan pelkästään normi vettä, mutta tällöin Mersu ei juuri koskaan syönyt kippoa tyhjäksi. Lisäksi olen kokenut FitDogin energiajuoman erittäin käteväksi sen tuoman lisäenergian ja hyvän maistuvuuden takia.

Iltaisin molemmat koirat saavat kippoonsa sitten vaihdellen erilaisia lihoja Betty 50-100g ja Mersu 400-500g tai sitten nappulaa Mersulle 4dl ja Bettylle 1dl. Iltaruoankin joukossa Mersulle tuputetaan lisänesteytystä veden muodossa 3-6dl. Loraus Nutrolin Iho ja Turkki-öljyä molemmille, sekä tarvittaessa muita lisiä (kalkki, vitskut, merileväjauhe, lampaanrasva..). Jos omistaja on rikkaalla tuulella tai muutenvaan tykkää hemmotella saattaa ruuan joukkoon eksyä myös vähän purkkiruokaa (applaws, naturediet, natures:menu...) Muutaman kerran viikossa iltaruuan joukossa molemmat saavat myös raakaa tai keitettyä kananmunaa. 

Koska Dallut tosiaan ovat hieman ruokavammainen rotu täytyy ruokinta ottaa huomioon oikeastaan ihan kaikessa. Aina sieltä nesteytyksestä koiran liikuntaan. Sillä tottakai mitä enemmän koira liikkuu sitä enemmän se kuluttaa, myös niitä kammoksuttuja puriineja. 

Aiemmin Mersu söi kuten suurinosa dalluista. Kuivaruokaa jossa on proteiinia alle 25%. Ihmeteltiin kun koira ei lihonut ellei syönyt vähintään sitä puoltatoista litraa päivässä. Noh nyt mennään "pikkasen" vahvemmalla ruokavaliolla ja koira voi hyvin. Ei tietoakaan mistään virtsakivistä, turkki kiiltää, painoa on sopivasti ja koira on hyvässä lihaskunnossa. Voi kuitenkin olla että jossain välissä koitan vaihtaa Mersun nappulaa vähän kevyempään kun jää nyt noi harrastelut sen verran vähemmälle. 

Treenipäivinä koirat saavat nappulaa suhteessa lihaan enempi, sillä palkkaan ne osittain kädestä kuivaruualla. Lisäksi kovien treenien ja esimerkiksi uimareissujen jälkeen lisänesteytyksenä toimii FitDogin Recoveryjuoma.