Paljon onnea Mersu!

"Missä välissä mitä hä? Onko se muka jo niin iso, vastahan se oli semmonen pienen pieni nahkakasa." Tais olla mun reaktio aamulla kun tajusin että herran jestas se ihan oikeasti on nyt vuotias. Siis meidän Mersu, mihin tää aika oikein on mennyt?

Täytyy kyllä sanoa että oon kokenut tän vuoden aikana elämäni hienoimpia hetkiä. Kaikki se mitä ollaan koettu ja nähty, tehty ja touhuttu. En vaihtais siitä mitään pois. Jopa ne itkun hetket kun pilkullinen sairasti ruokatorven tulehduksen, jopa se saakelin irtokoira joka kävi tuon päälle. Ilman näitä huonojakin kokemuksia me ei oltais nyt tässä. Mä en olis ikinä oppinut näin paljon, eikä mulla iki maailmassa olis näin hyvää suhdetta ton koiran kanssa.

Ja kaikki se hyvä mitä me ollaan koettu. Ne kaikki onnistumiset ja uusien asioiden kokeilut. Joka ikinen hännän heilautus ja hammashymy. Kaikki se on ollut parasta. Tästä syystä mä rakastan tätä koiraa! Kaikkine vikoineen se on oikeasti kaiken hehkutuksensa ansainnut. Se on maailman paras pilkkueläin ♥