Luustokuvissa siis. Sain eilen yli kymmeneltä tutulta ja vähän tuntemattomiltakin kyselyä miten Mersulla meni eilisissä luustokuvissa. Ihmisiä siis oikeasti kiinnostaa, hienoa! Mutta te joita ei kiinnosta niin pahoittelut kirjoitan siitä tänne silti. Sillä mun mielestä kaikki koirien terveyteen liittyvät asiat pitäisi olla julkisia ja niin tulee olemaankin, ainakin mun koirien kohdalla.
Meillä oli aika varattuna 9.45. Saavuttiin paikalle vähän puolen jälkeen ja annettiin koiran ja omistajan tiedot tiskille ja koira vaa'alle. Siinä 22,2kg tuon paino on ja pysyy. Ei oo meinaan pitkään aikaan liikkunut siitä oikein mihinkään suuntaan.
Hetkeksi ehdittiin istahtaa odotustilaan odottelemaan kun Juha Kallio jo kävi huikkaamassa meidän vuoron. Eikun koira pöydälle ja Juhalle kilometristoorit koiran historiasta ja oireiluista. Eläinlääkäri taivutteli koiran, jossa ilmeni aristusta olkanivelen koukistuksessa ja ojennuksessa. Lihaksisto oli myös melko jumissa mikä oli todella yllättävää sillä viimeiseen 4 viikkoon koira ei ollut suurinpiirtein edes nähnyt treenikenttää tai hallia vaan liikutus oli tapahtunut hyvin suurelta osin vapaana metsässä, mutta myös ihan perus hihnalenkein. Noottia tuli myös koiran heikosta rakenteesta. Yksinkertaisesti tuon etukulmat ovat niin surkeat että se jo yksinään on melkoisen isokin ongelma.
Eikun koira röntgeniin. Eläinlääkäri ei nähnyt syytä kuvata selkää, joten kuvattiin vaan kyynärät, olat ja lonkat. Lonkatkin olisi periaatteessa voinut jättää kuvaamatta, olivat kuulemma jo tunnustellessa ihan selkeästi hyvät, mutta kun koira kerran nukutettiin niin samallapa nuo nappas niin saa sitten lähetettyä kennelliitolle virallistettavaksi.
Sydän meinas hypätä kurkkuun kun Juha tuli näyttämään röntgenkuvia naama vakavana, mutta mitä vielä. Ensin näytölle ilmestyi lonkkakuvat johon Juha totesi että jos nää ei oo A/A niin ei sitten mikään! Katsottiin kyynärkuvat, jotka myöskin puhtaat eli selkeät nollat. Sitten niihin olkakuviin. Hyvältä näytti sielläkin. Itse nivel oli molemmissa kaunis ja puhdas, mutta vasemmassa olkanivelessä erottui pieni, todennäköisesti parantuneeseen osteokondroosiin viittaava, pieni tasoittuma olkaluun painoa kantavan nivelruston pinnalla.
Nuo itsestään parantuvat osteokondroosit eli luun- ja rustonkehityshäiriöt ovat kuulemma yleisiä ja myöskin paranevat suhteellisen usein itsestään. Mersun tapauksessa epäilynä oli että rustossa on ollut pieni irtopala ontuman aikaan joka nyt on sitten sen jälkeen parantunut ihan nätisti itsekseen.
Ohjeeksi saatiin nyt viedä koira hierottavaksi ja pyytää eläinfyssarilta jumppaohjeita. Lisäksi liikuntaan ja harrasteluun tulee nyt iso muutos hyvistä tuloksista huolimatta. Sen verran noottia tuli noista heikoista etukulmauksista, että eläinlääkäri suositteli miettimään onko tämän rakenteisella koiralla edes järkevää harrastaa niin aktiivisesti. Saatiin lupa jatkaa harrastamista, mutta koska fakta on se ettei näin "iso" koira tule noin heikolla etuosalla välttämättä kestämään sellaista harrastamista mihin omistajalla on intoa jatketaan tämän koiran kanssa nyt pääasiassa tokon ja rally-tokon parissa. Muita lajeja tehdään joskus ja sunnuntaina vaihtelun vuoksi mutta rankempi harrastelu jääkööt nyt tämän koiran osalta.
Perusliikuntaan sellainen iso muutos että koira pitäisi nyt saada ravaamaan ja paljon. Eli hihnalenkit hoidetaan lekurin ohjeiden mukaan pääosin pyörällä jolloin koira saa kulkea rentoa pitkää ravia, eikä sen tarvitse sipsuttaa omistajan vauhdilla tai pahimmassa tapauksessa peitsata. Muuten sitten tottakai entiseen tapaan monipuolista liikuntaa. Vetoakin silloin tällöin.
Ihan tyytyväinen olen tuloksiin, vaikken nyt suinpäin lähtis hehkuttamaan kuinka mulla on terve koira. Onhan se papereilla sitä joo, mutta kun asiat ei aina ole niin mustavalkoisia. Olen nyt pidemmän aikaa pyörinyt facebookin australiankarjakoira ryhmässä jossa on hiljattain käyty keskustelua siitä kestäisivätkö nyky karjikset enää alkuperäisessä käytössä. En tiedä, mutta jotenkin mulla on sellainen tunne että suuri osa nykydalluista ei kestäisi alkuperäissä käytössä. Sillä vaikka ongelma on tiedostettu ja suoraa etuosaa yritetään jalostaa pois, edelleen näitä mersun kaltaisia edestä todella suoria koiria löytyy aivan liikaa.
Kuulostaa hyvin paljon samalta mitä fyssari on meille puhunut. Siis tuosta suorasta etuosasta. Mä oon jotenkin huono arvioimaan koiran etukulmauksia, mutta kuvien perusteella Jali ei ole ihan niin huonosti edestä kulmautunut mitä Mersu. Tuon suorahkon etuosan takia meillä tuo haukkari on varmastikin kuitenkin osaltaan jumiin vetänytkin ja vähän pohdiskelen tuota aksaamisen jatkamisen järkevyyttä. Täytyy keskustella vielä fyssarin kanssa mitä on mieltä ja muutenkin nähdään ensi käynnillä miten tuo rasitus on vaikuttanut.
VastaaPoistaRavailuun suosittelen flexiä jos kävellen olette liikkeellä. Saa koira mennä vapaampaa ravia kuin mitä lyhyessä hihnassa. Lämmittelyiden ja jäähylenkkien kanssa pitää olla tietysti erityisen huolellinen, lämmittelemättä ei tehdä mitään ravaamista raskaampaa, mutta kuulunee teillä jo ehkä automaationa. Vapaanahan Jali ei tunne askellajia nimeltä ravi ellen koko ajan toppuuttele, joten ollaan jouduttu lisäämään hihnalenkkeilyä ihan hirveästi, että saadaan ravi kunnolla mukaan kuvioihin. Voitais mekin koittaa tuota pyöräilyä, täytyisi vaan jostain löytää hyvät pyörämaastot. Meillä kuuluu tällä hetkellä arkeen myös päivittäiset venyttelyt, takaosaa vahvistavat harjoitukset ja "punnertaminen" eli haukkarin vahvistaminen myös.
Mä näen kans nämä suorat etuosat ongelmana kun koiran paino on suurilta osin etuosan päällä ja suorat kulmaukset ei varmastikaan jousta samallalailla esim. hyppyjen alastuloissa mitä hyvät kulmaukset ja sitten koira vetää jumiin tai kehittää nivelrikkoa tai jotain muuta kivaa. "Koiran etuosan kulmauksilla on suuri merkitys terveyteen ja hyvinvointiin. Kovassa vauhdissa, esimerkiksi laukassa koiran etujalat ja rungon etuosa kokevat kovimman rasituksen. Koira kantaa painostaan 60 prosenttia etupäällään. Siksi on hyvin merkityksellistä se, onko etukulmaukset hyvät vaikko huonot."
Mutta kiva ettei luustokuvista ainakaan löytynyt mitään ikävää yllätystä :)
Juu kyllähän noita suoria etuosa dalluilla näkee, mutta ei Jalilla munkaan mielestä niin huonot kulmaukset ole kuin Mersulla. Harmillista kun muuten on terve ja liioittelematon rakenne että sitten ei kunnon etukulmauksia löydy. Eihän sitä kukaan osaa sanoa paljon noi huonot etukulmaukset vaikuttaa mutta Mersun tapauksessa selkeästi sen verran etten lähde riskeeraamaan. (viitaten nyt lähinnä tuohon että on metsäriekkumisilla ja hihnalenkeillä ittensä vetäny pahemminkin jumiin) Tottakai se olis ollut kiva kun olisin tosta saanut kunnon harrastus/kisakaverin, mutta näillä mennään. Ja kyllähän me noita rauhallisempia lajeja voidaan jatkaa normaalisti, eikä mikään laji totaalilkiellossa ole. Mennään vaan koiran mukaan ja harvakseltaan sitten noita muita. :)
PoistaMutta ihan tyytyväinen oon kyllä. Saatiin selitys oireiluille vaikka eihän sitä tiedä jos jossain on jotain muutakin vikaa. Kyllähän toi nimittäin vieläkin oireilee maahanmenoissa. Mutta jatketaan nyt tokoilua, jos rupee oireulu lisääntymään niin lisätutkimuksiin. Loogisintahan olis että ontuminen ja alkuajan oireilut johtunut tuosta olkaniveljutusta ja nyt sitten jatkunut noiden lihaskireyksien takia. Katsotaan paljon on apua kun saadaan kunnon jumppaohjeet ja koira hierottua auki ja tosiaan lisättyä sitä raviliikuntaa. Flexi löytyykin pitääpäs kokeilla onnistuisko sen kanssa lenkkeily ollenkaan.
Mutta sentäs on lonkat ja kyynärät tosiaan kunnossa. Sehän siitä vielä puuttuiskin että olis heikon etuosan lisäks jotain konkreettista vikaakin tuolla etupäässä.
Meinaatteko dallujen kesäleirille mennä? Hienoa kuulla ettei tuon vakavampaa! Tai no niin. Kuhan vaan muistaa mennä rauhallisesti eteenpäin niin kaikki hoituu! :) T: Mersun veljen Brunon omistaja :)
VastaaPoistaSinne olis kyllä ihan tosi kiva päästä. Täytyy kattella onko mulla sillon töitä, mutta ilmottelen sulle kun tiedän ollaanko menossa. Yritetään tulla kyllä jos vaan on rahaa eikä oo töitä sillon. :)
PoistaKiitos tästä kirjoituksesta. Avas mun silmät oman koiruuden osalta, jolla on myös priimaa etupään nivelet. Mutta yllätysyllätys sillä (ja monella muullakin nykylapinkoiralla) on kans kovin surkeet kulmaukset eessä. Mä en ole eläinlääkäri, joten 100% analyysiä en rupea tekemään, mutta tän pohjalta meidän ongelmien syynä voikin siis olla etupään huonot kulmaukset. Meillä siis oireiluna ontuminen, jota esiintyy aina asvaltilla laukkaamisen jälkeen, ja nyt kun tämän sun tekstin luki, loksahti monta palasta yhteen. Kiitos vielä kerran :)
VastaaPoistaKiva kuulla että tästä oli jotain apua. :) Tosiaan ainakin mitä Juhan puheista ymmärsin niin kyllä noi huonot etukulmat voi aika paljon vaikuttaa ja oireilla varsinkin jos on yhtään isompi koira kyseessä. Bettyhän on myöskin edestä TOSI suora, mutta ei ole oireillut päivääkään eikä pahemmin kärsi lihasjumeistakaan. Mutta sillä nyt on tota massaakin niin paljon vähemmän ja kulkee vapaanaollessaan hyvinkin paljon ravilla toisin kuin Mersu joka painaa metsässä täyttäpäätä laukalla.
Poista