tiistai 4. marraskuuta 2014

vetovetoveto

Eilen päästiin vihdoin koeajamaan uudet valjaat. Asuintoveri mukaan palkkamieheksi ja eikun läheiselle kentälle treenaamaan. Ideana ottaa ihan vaan muutama lyhyt suora näkyvällä palkalla. Ekalla kerralla apukäsi hetsasi koiraa ja lelua jopa heitettiin hieman karkuun. Riiseni tajus heti jutun jujun, vähän jouduin ekoilla toistoilla luomaan lisävastusta himmailemalla, mutta vikat toistot meni jo ihan superisti. Lähtöjä joutuu toki treenaamaan, mutta on tällä saakeli nyt jo paremmat lähdöt kun Bettyllä jonka kanssa on kuitenkin juostu jo vuoden verran.

Näissä alkeistreeneissä meillä ei oo alla mitään menopeliä vaan mä juoksen vetovyön kanssa perässä. Mä oon nimittäin kokenut canicrossin parhaaksi aloitukseksi, sillä se on koiralle kevyempää kuin monet muut vetolajit ja itsellä on jalat maassa, niin vähän parempi hallinta kokemattomaan veturiin.


Vauhtia ja vaarallisia tilanteita löytyi, tosin vaarallisuus johtui ihan omasta typeryydestä. Apukädelle vähän epäselvät ohjeet ja meni sitten potkaisemaan palkka palloa, koira tekee nopean käännöksen oikealle ja meikäläinen lentää kaaressa maahan.. Nyt on sit oikee jalka vähän kipeenä, mutta näillä mennään. Kyllä se juoksemista kesti tapaturman jälkeenkin, että ei tässä muuta kun pari päivää lepoa ja lisää treeniä.

Pikkuhijaa sit otetaan mukaan suuntia, jotka alkaa kyllä vetojuttujen ulkopuolella olla ihan hyvin hallinnassa. Piilotetaan palkka ja treenataan eri ympäristöissä. Matkaa me ei pidennetä vielä hetkeen. Saa pentu rauhassa kasvaa. Nyt vaan haetaan sitä intoa tähän touhuun niin voidaan ens vuonna sit ruveta ihan tosissaan harrastamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti